Nato-maiden tehtävä enemmän puolustusteollista yhteistyötä

Suomen NATOn parlamentaarisen yleiskokouksen delegaatio osallistui maanantaina Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen (NAC) Brysselissä, NATOn päämajassa. Aamupäivän kokouksen johti NATON pääsihteeri Jens Stoltenberg ja siihen osallistuivat kaikkien  NATOn jäsenmaiden suurlähettiläät ja NATO PA:n delegaatioiden puheenjohtajat. Suomea kokouksessa edusti kansanedustaja Tomi Immonen (PS).

Kokous jatkui iltapäivällä, jolloin siihen osallistuivat kaikki en jäsenmaiden delegaatioiden jäsenet. Suomen delegaatioon kuuluivat Immosen lisäksi kansanedustajat Jukka Kopra (kok) ja Mikko Savola (kesk). Iltapäivän aikana keskustelua johtivat viisi NATOn apulaispääsihteeriä.

Kokouksessa käsiteltiin ja keskusteltiin avoimesti mm. Ukrainan tilanteesta. Osallistujat saivat uutta, yksityiskohtaistakin tietoa myös rintamalta. Ukrainalla on käytössään useita tuhansia sensoreita, joilla he pystyvät ennakoimaan Venäjän lähettämien, iranilaisvalmisteisten räjähdedroonien (HESA Shahed-136) Lentoreittejä ja siten puolustamaan omaa infrastruktuuriaan. NATO-maiden hankinnat tulisi kilpailuttaa, koska se parantaa laatua, alentaa hintoja ja lisää innovaatioita, todettiin kokouksessa. 

”Nopea, tekninen kehitys on todella muovannut nykyaikaista sodankäyntiä ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän, toteaa Tomi Immonen. Siksi kokouksessa painotettiin, että NATO maiden tulisi pyrkiä tekemään enemmän ja myös nopeammin yhteistyötä puolustusteollisuuden ja aseteknologian suorituskykyjen kasvattamiseksi, ja nimenomaan yhdessä, toteaa Immonen.

Useissa puheenvuoroissa todettiin, että Nato-huippukokouksessa v 2014 hyväksytty 2 %n taso bruttokansantuotteesta on viimeistään nyt syytä saavuttaa. Puheenvuoroissa täsmennettiin, että mainittu taso on siis minimi, ei tavoitetaso, koska Ukrainan sota toimii esimerkkinä pitkäkestoisista sodista. Ammattiarmeijat kohtaavat silloin haasteita, mutta Suomelle asia ei ole niin suuri ongelma yleisen asepalveluksen ja ison reservin vuoksi.  Tällä hetkellä 18/31 NATO- jäsenestä täyttää  tuon 2%:n tavoitteen bruttokansantuotteesta, 19/32:sta silloin kun Ruotsista tulee jäsen.

Tiistaina ja keskiviikkon kokous jatkuu NATOn parlamentaarikkojen kesken. Tiistaiaamun alkajaisiksi Unkarin edustaja totesi iloisen uutisen, jonka mukaan Unkari äänestää Ruotsin NATO-jäsenyyden ratifioinnista tulevana maanantaina. Toivottavasti Ruotsin tie NATOn 32:ksi jäseneksi vihdoin toteutuu ja Pohjois-Euroopan turvallisuuspalapelin viimeinen pala löytää paikkansa yhteisen puolustuksen kartalla, toteaa Immonen odottavaisin mielin.

Immonen aikoo hyödyntää tilaisuuden ja käydä kahdenkeskisiä keskusteluja muiden pohjoismaiden edustajien kanssa, aiheena NATOn ydinasepolitiikka ja eri maiden poliittinen ilmapiiri siihen liittyen. On mielenkiintoista kuulla muidenkin käsityksiä aiheesta, koska tämä tulee olemaan yksi ilmeinen keskustelun aihe myös Suomessa. 

Tiistaina ja keskiviikkona kokouksen aiheina ovat mm. tilannekatsauksia NATOn toimintaan, NATOn ja  EUn väliset suhteet sekä EU:n energiaturvallisuus, josta kokoukselle luennoi Euroopan energiakomissaari Kadri Simon.

Kokous päättyy keskiviikkona Brysselissä